tiistai 25. toukokuuta 2010

Pala Suomea


Filippiineillä on nyt uusi presidentti, Benigno Aquino III, tuttavallisesti Noynoy. Hän on edesmenneen presidentti Corazon Aquinon poika. Jonka isä oli myös presidentti...
Vaalit menivät odotettua rauhallisemmin. Kun edellisten vaalien aikaisissa mellakoissa kuoli useita satoja, jäi kuolleiden määrä nyt yhdeksään.
Ilmeisesti uudella presidentillä, joka on vasta 40-vuotias, on selkärankaa. Hän nimittäin ilmoitti, ettei aio lopettaa tupakointia, vaikka on mahdollisesti huono esimerkki muille. "Tupakointi on harvoja vapauksia, joita minulla on jäljellä, ja auttaa selviytymään paineista", hän perusteli. Kunnioitettavaa rehellisyyttä; moni olisi taipunut yleisen mielipiteen edessä ja ilmoittanut lopettaneensa. Ja sitten tuprutellut salaa nurkan takana.
Lomailimme viime viikolla Bagiossa, joka sijaitsee parisataa kilometriä Manilasta pohjoiseen vuoristossa 1500 metrin korkeudessa. Tämäkin lomakohde perustettiin 1900-luvun alussa, kun amerikkalaiset tarvitsivat toipumispaikkaa sotilailleen. Täällä allekirjoitettiin myös toisen maailmansodan jälkeinen rauhansopimus Japanin kanssa, jonka jälkeen amerikkalaiset myönsivät Filippiineille itsenäisyyden.
Asuimme hirrestä ja luonnonkivistä rakennetusta hotellissa, joka toi mieleen alppihotellit ja olisi voinut sijaita vaikka Lapissa. Ympärillä oli laajat mäntymetsät, ja muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta olisi voinut kuvitella olevansa vaikka Suomessa. Ilmakin oli viileän raikasta, mikä on syynä siihen, että Bagioon paetaan kesäajan kuumuutta.
Baarista löytyi myös Finlandia-vodkaa! Aamiaisella tarjottiin joulutortun näköisiä leivonnaisia, ja lähtiäislahjaksi saimme mukaamme pullaa! Sokerina pohjalla oli melkein suomalainen eli ruotsalainen sauna, jossa saimme nautiskella kipakoista löylyistä aivan yksinämme. Sinne siis, jos koti-ikävä yllättää...
Tulen Suomeen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Toisaalta on ihanaa jättää tämä kuumuus taakse, toisaalta olo on haikea, koska tiedän, että jään kaipaamaan monia asioita: ihmisten ystävällisyyttä ja välittömyyttä, hyvää ja huomaavaista käytöstä, ihania mangoja, pomeloita ja ananaksia, edullista hintatasoa, joka mahdollistaa ylellisyyksiä, joihin Suomessa ei ole varaa: säännölliset mani- ja pedikyyrit, lähes päivittäiset joogatunnit, siivooja, ravintolat ja kahvilat, joissa voi tilata miettimättä hintoja... Torakoihin ja liskoihinkin on jo tottunut.
Nähdään siis pian Suomessa, rakkaat ihmiset!

2 kommenttia:

  1. Hei,

    tervetuloa takaisin Suomeen, kotiin. tv. Anne A.

    VastaaPoista
  2. moi, kiva kun palajat kotiin. Annappas kuulua itsestäsi, kun olet kotiutunut. Olen työssä vielä ensi viikon... t. Sari

    VastaaPoista